Yrittäjäksi siirtyminen voi parantaa ikääntyvien elämänlaatua

Professori Teemu Kautosen ja hänen kollegoidensa tutkimus osoittaa, että yli 50-vuotiaana yrittäjäksi ryhtyvien elämänlaatu keskimäärin nousee, vaikka tulotaso laskisi ja työtunnit lisääntyisivät.

Työuran loppupuolella yrittäjäksi siirtyminen voi olla hyvä ja tyydyttävä ratkaisu, sanoo professori Teemu Kautonen, joka on tutkinut sitä, miten ikääntyneenä yrittäjäksi siirtyminen vaikuttaa elämänlaatuun.

Yrittäjäksi siirtyneiden työtunnit ovat saattaneet lisääntyä ja tulotaso laskea, mutta elämänlaatu koetaan silti paremmaksi kuin aiemmin.

”Itsensä toteuttaminen ja vapaus ovat näille yrittäjille tulotasoa merkittävämpiä asioita elämänlaadun kannalta”, Kautonen kuvaa tutkimustuloksia.

Yli 50-vuotiaiden yritykset ovat useimmiten pieniä: on itsensä työllistäjiä, jotka pysyvät omalla alallaan, sekä niitä, jotka tekevät vaikka harrastuksesta bisneksen. Hyvinvoinnin lähde lienee työn joustavuus, itsensä toteuttaminen ja omana pomona toimiminen.

”Yrittäjätutkimuksesta tiedetään, että tulotason nostaminen ei ole edes top 3 -syiden joukossa, kun kysytään, miksi yrittäjäksi ryhdytään”, Kautonen sanoo.

Seniorit arvostavat autonomiaa ja itsensätoteuttamista

Suomessakin puhutaan paljon työurien pidentämisestä, työnhaussa tapahtuvasta ikäsyrjinnästä ja siitä, miten työttömäksi jääneitä voisi tukea yritysten perustamisessa. Keskustelun ytimessä on yhteiskunnan näkökulma: Miten ikääntyneiden työpanos saataisiin käyttöön ja eläkeikä nousuun? Miten osaavia ihmisiä voisi hyödyntää työmarkkinoilla? Miten jakaa kakkua ikääntyvässä maassa?

”Minua kiinnosti se, miten yrittäjiksi lähtevät ihmiset itse näkevät tilanteen”, professori Kautonen sanoo. ”Mitä he saavat siitä irti, miksi he lähtevät yrittäjäksi?” Monivuotisen tutkimuksen tuloksista saa eväitä yhteiskunnalliseen keskusteluun. Kautonen listaa huomioita, joita tutkimuksen pohjalta voi tehdä:

”Meillä ei ole todisteita siitä, että yrittäjyyden edistäminen olisi mahtikeino siirtää yli 50-vuotiaat työttömät pois kortistosta. Työttömät ovat epätodennäköinen ryhmä siirtymään yrittäjiksi, eikä duunaritaustastakaan lähdetä paljoa yrittäjiksi vanhemmalla iällä.”

“Vapaaehtoisesti yrittäjäksi siirtyvä on useimmiten hyvin toimeentuleva valkokaulustyöläinen, jonka taloudellinen tilanne on sellainen, että voidaan ottaa pieniä riskejä ja laskea tulotasoa. Tästä ryhmästä ei synny uusia rovioita tai suuria, kunnianhimoisia yrityksiä. Kyseessä on enemmänkin oman osaamisen kaupallistaminen; yhteiskunnan kannalta siis enemmän sosiaalipoliittinen kuin talouspoliittinen asia.”

“Yritykset voisivat ottaa opikseen siitä tiedosta, että uran loppupuolella olevat arvostavat itsensä toteuttamista ja autonomiaa. On yritykselle tappio, jos kokenut työntekijä siirtyy pois siinä vaiheessa, kun elämäntilanne on rauhoittunut: niskassa ei ole pikkulapsia, hoitojärjestelyitä, ruuhkavuosia. Kannattaako näitä ihmisiä päästää pois, hehän saattavat olla työntekijöinä parhaimmillaan?”

Kautonen sanoo, että kuusissakymmenissä olevat voivat olla hyvässä työkunnossa, elää suorastaan uutta nuoruutta. “Tuloksia voi miettiä sitä kautta, että väestön ikääntyminen ei ole vain ongelma, eivätkä seniori-ikäiset ole vain julkisesta taloudesta riippuvaisia objekteja.”

Tarina tutkimuksen synnystä

Teemu Kautonen teki Late-career entrepreneurship, income and quality of life -tutkimuksen yhdessä Ewald Kiblerin ja Maria Minnitin kanssa.

Tutkimusaineisto löytyi Kautosen työskennellessä Britanniassa. Hän tutustui englantilaisen tutkijakonsortion keräämään ikääntymistä ja sen vaikutuksia kartoittavaan ELSA-tutkimukseen (English Longitudinal Study of Ageing). Sitä on kerätty toistakymmentä vuotta laajalta vastaajajoukolta.

Tutkimuskysymys tarkentui muotoon: Miten palkkatyöläisestä yrittäjäksi ryhtyminen vaikuttaa yleiseen hyvinvointiin ikäryhmässä 50-67-vuotiaat?

Kautonen ja hänen kollegansa selvittivät kysymystä vertaamalla toisiinsa samankaltaisia yksilöitä, jotka olivat tehneet keskenään erilaisia urasiirtoja. Yksi ryhmä olivat saman työnantajan palveluksessa pysyneet. Toinen ryhmä vaihtoi seurantajaksolla toisen työnantajan palvelukseen. Kolmas ryhmä alkoi yrittäjiksi.

“Seuraavaksi on tarkoitus laajentaa tutkimusta muun muassa siihen suuntaan, millaiset tekijät ajavat urasiirtymään ja onko yrittäjiksi siirtyneiden hyvinvoinnissa tapahtuva muutos pitkäkestoista.”

Mikä oli paras hetki tutkimisessa?

“Se, kun ensimmäiset tulokset alkoivat tulla aineistosta esiin. Yrittäjäksi ryhtyminen näytti heilauttavan elämänlaatuindeksiä ylöspäin. Ei hemmetti, täältä saa tosiaan uutta tietoa! Loppuaika tutkimuksesta menee siihen, kun haetaan havainnolle selvitystä, kirkastusta ja tarkistusta.”

Mikä tutkimuksessa innostaa?

“Se, kun löytyy mielenkiintoisia tutkimuskysymyksiä, joilla on relevanssia poliittiseen keskusteluun ja päätöksentekoon. Minua ei kiinnosta ikääntyminen sinänsä, vaan se, miten voidaan tuoda tutkittua tietoa poliittiseen keskusteluun ja sen avulla vetää ne maanpinnalle.  informoida poliittisia keskusteluja ja tuoda ne maanpinnalle. Toivon, että päätöksiä tehtäisiin realistiselta pohjalta, ei toiveajattelun perusteella.”