Tie kiinalaisen matkailijan kukkarolle käy sydämen kautta

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa väittelevä Kirsi Mantua-Kommonen selvitti tutkimuksessaan kulttuuristen värimerkitysten alkuperää ja niiden roolia nykypäivän Kiinassa. Mantua-Kommosen mukaan monet kulttuuriset voimat, kuten ideologia ja uskonto, ovat vaikutukseltaan hyvin pysyviä, kun taas globalisaation ja taloudellisen kehityksen kaltaiset voimat ovat luonteeltaan merkityksiä haastavia ja muuntavia. Nykymerkitykset syntyvät näiden vastavoimien vuorovaikutuksessa.

– Käytän väitöskirjassani esimerkkinä hatun värin merkitystä, Mantua-Kommonen kertoo.

– Kun Kiinassa sanotaan miehen pitävän vihreää hattua, tarkoitetaan, että hänen vaimonsa on uskoton. Merkitys juontaa juurensa usean dynastian taakse, jolloin aviomiehen ilmeisesti oli pidettävä vihreää hattua häpeän merkkinä. Konfutselaista ideologiaa heijastava merkitys on luonteeltaan erittäin pysyvä. Sanonnan merkitys yhdistyy fyysiseen hattuun ja on siirtynyt jopa muihin asusteisiin, kuten vihreään kaulahuiviin tai solmioon, mikä kannattaa ottaa huomioon lahjoja annettaessa. Sen sijaan muissa yhteyksissä vihreän värin merkitys on Kiinassa lähes poikkeuksetta positiivinen, hän selittää.  

Punainen on myös yhä edelleen tyypillisin kiinalaisten yhtiöiden logoväri siinä missä perinteisillä suomalaisilla yhtiöillä sininen.

Hattu-metaforaa käytetään Kiinassa muutoinkin. Esimerkiksi 1990-luvulla, jolloin valtionyhtiöillä oli tunnetusti monia etuja yksityisiin nähden, käyttivät yksityisyritykset usein ’punaisen hatun strategiaa’ eli pyrkivät antamaan vaikutelman valtion omistajuudesta saadakseen nauttia näistä eduista. Punainen on myös yhä edelleen tyypillisin kiinalaisten yhtiöiden logoväri siinä missä perinteisillä suomalaisilla yhtiöillä sininen.

Uusi sukupolvi viiden vuoden välein

Värimerkitysten alkuperään perehtyminen johdatti Kirsi Mantua-Kommosen syvemmälle kiinalaisen kuluttajan sielunmaisemaan, jota maan kansainvälinen avautuminen on nopeasti muuttanut.

– Kiinassa kuvaillaan muutoksen nopeutta sanomalla, että uusi sukupolvi syntyy viiden vuoden välein, Mantua-Kommonen kertoo.

– Erityisen merkittävä arvomurros on ennen vuotta 1979 syntyneiden ja vuoden 1979 jälkeen ainoina lapsena kasvaneiden ikäluokkien välillä, hän jatkaa.

Nyt nämä nuoremmat ikäluokat ovat parhaassa työiässä ja merkittävä kuluttajaryhmä. Empiirisen tutkimuksen edetessä Mantua-Kommonen hämmästyi huomatessaan, miten vähän suomalaiset yritykset olivat huomioineet valtavan suuren ja ostovoimaisen joukon erityispiirteitä ja -tarpeita. Kertynyt kulttuurituntemus ja matkailualalla ammottanut markkinarako johtivat startupin perustamiseen.

– Huomasin, että kiinalaisille matkailijoille tarjottiin Suomessa vääriä ja huonosti paketoituja palveluja. Varakkaammille matkailijoille tarjontaa oli lähinnä Lapissa, eikä sielläkään laatu aina vastannut kovaa hintatasoa. Palvelujen myynti ja paketointi oli pitkälti kiinalaisten käsissä, elämykset olivat ulkokohtaisia ja mukana oli paljon harmaata taloutta. Halusin, että suurempi osa yuaneista jäisi suomalaisille yrittäjille, hän selittää.

Suomessa pienet matkailualueet kilpailevat keskenään, vaikka meidän pitäisi tehdä yhteistyötä muiden Euroopan maiden kanssa.

Mantua-Kommosen yhdessä kolmen muun perustajan ja kahden enkelisijoittajan kanssa omistama AuroraXplorer on kahdessa vuodessa kasvanut seitsemän henkilöä kokopäiväisesti työllistäväksi yritykseksi, joka myy kiinalaisille lomamatkoja, bisnesmatkoja ja leirikouluja Suomessa, muissa Pohjoismaissa ja Keski- ja Etelä-Euroopassa.

– Suomessa pienet matkailualueet kilpailevat keskenään, vaikka meidän pitäisi tehdä yhteistyötä muiden Euroopan maiden kanssa ja keksiä keinoja, millä kiinalaismatkailijoiden virrat saadaan houkuteltua tänne Yhdysvaltojen, Kanadan, Australian ja Uuden Seelannin sijaan, Mantua-Kommonen muistuttaa.

Luontoelämyksiä ja leirikouluja

AuroraXplorer on rakentanut maiden rajat ylittäviä matkailupalvelukokonaisuuksia esimerkiksi luontoelämysten, designin ja Kimi Räikkösen F1-menestyksellä ansaitun maineen varaan.

– Katsomme Suomea ja Eurooppaa kiinalaisten näkökulmasta. Kun onnistumme koskettamaan kiinalaisten sydämiä, myös kukkaronnyörit heltiävät, Mantua-Kommonen kiteyttää ja kertoo esimerkin ryhmästä, joka keväällä pääsi tutustumaan professori Björn Weckströmin elämäntyöhön tämän henkilökohtaisessa opastuksessa. Kansainvälisessä koulussa opiskelevat lapset keskustelivat professorin kanssa sujuvasti kreikkalaisesta mytologiasta ja kuuntelivat herpaantumatta tarinaa George Lucasin Star Wars -elokuvaan Weckströmiltä hankkimasta korusta. Seuraavana päivänä ryhmä asteli kultasepänliikkeeseen, jossa lasten vanhemmat hankkivat koruja 42 000 eurolla.

– Siinä lähti Kiinaan myös jokunen prinsessa Leian kaulakoru by Björn Weckström ja Lapponia, Mantua-Kommonen nauraa.

Toinen nopeassa kasvussa oleva tuote on leirikoulu.

– Olemme osaltamme määrätietoisesti nostaneet suomalaisen peruskouluopetuksen tunnettuutta Kiinassa, ja vähitellen se alkaa kantaa hedelmää myös leirikoulujen merkeissä, Mantua-Kommonen toteaa.

Kiinalaissuomalaisessa liiketoiminnassa liikkuva tutkija-toimitusjohtaja on luonnollisesti tarkkana värien kanssa.

– Suomessa toimitusjohtajan ei kannata esimerkiksi pukeutua kovin kirjavasti. Musta tai punainen ovat naisena varmoja valintoja. Kiinassa voin pukeutua värikkäämmin. Toinen esimerkki on valokuvien käyttö viestinnässä. Kiinaa varten valitsemme värikkäämpiä kuvia, ja mielelläni säädän niitä vielä asteen-pari saturoidumpaan suuntaan. Väriä kuviin tuovat myös ihmiset. Esimerkiksi tyhjä maisema ei ole kiinalaisesta niin kiinnostava kuin maisema, jossa on mukana edes yksi ihminen, Mantua-Kommonen paljastaa.

KTM Kirsi Mantua-Kommosen väitöskirja Provenance of Cultural Colour Meanings. The Green Hat and other narratives from Sino-Finnish business encounters tarkastetaan Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa perjantaina 16.9.2016. Väitöstilaisuus alkaa 16.9. klo 12.00 Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun päärakennuksen juhlasalissa (1. krs) (Runeberginkatu 14–16, Helsinki). Vastaväittäjänä toimii professori Theo van Leeuwen (University of Southern Denmark ja University of Technology, Sydney) ja kustoksena professori Eija Ventola.

Lisätietoja:

Kirsi Mantua-Kommonen
p. 040 4196821
kirsi.kommonen@aalto.fi

Kuvat Janne Kommonen, Lily Zhao, Laura Sarikka, Yan Dong