IDBM-klubista monilahjakkuuksien kollektiiviin

05.04.2016

Luovuus ja monikerroksisten ongelmien ratkaiseminen ovat design-ajattelun ytimessä.

Professor of Practice Anne Stenrosin mukaan muotoilussa on valtava voimavara luovaan ongelmanratkaisuun. Kuva: Mikko Raskinen

Kansainvälisen design-liiketoiminnan ohjelma International Design Business Management (IDBM) on Aalto-yliopiston korkeakoulujen yhteinen monialainen ohjelma. Ohjelma perustettiin 1995 ja sen monitieteisessä tutkimuksessa ja opetuksessa on alusta alkaen keskitytty globaalin liiketoiminnan kehittämiseen muotoilun ja teknologian avulla. Tavoitteena on kouluttaa innovaatioiden tuottajia ja johtajia uusien tuotteiden, palveluiden ja liiketoiminnan kehittämiseen.

Arkkitehti ja tekniikan tohtori Anne Stenros aloitti IDBM-ohjelman johtajana tämän vuoden alussa.


– Siirryin tosielämästä valmistavaan elämään. Koin, että entisessä työpaikassani KONEella muotoilu oli jo sisäistetty. Koska tunnistan itsessäni työelämästä haasteita hakevan roolin, koin, että 10 KONE-vuoden jälkeen olisi itsekin aika oppia taas jotain uutta. Olen aina ollut hyvin oppimiskeskeinen, Anne Stenros kertoo siirtymisestään liike-elämän palveluksesta Aalto-yliopistoon.

Stenros on toki vaikuttanut viime vuosina myös liike-elämän ulkopuolella muun muassa EU:ssa.

– Olen ollut henkilökohtaisena asiantuntijana EU:n RISE – Research, Innovation and Science Policy Experts -ryhmässä sekä useissa RIF – Research and Innovation Futures -workshopeissa ja asiantuntijaelimissä. Osallistuin myös eurooppalaisia tutkimus- ja innovointihankkeita rahoittavan EU:n Horisontti 2020 -ohjelmaa ideoineen pienen työryhmän työskentelyyn. Viimeisimpänä olin puheenjohtajana työryhmässä, joka kehitti Euroopan Innovaatiopääkaupunki -palkinnon ”The European Capital of Innovation Award – iCapital”, joka jaetaan toisen kerran tänä keväänä.

Anne Stenrosin mukaan Eurooppa ja Suomi ovat jääneet pahasti jälkeen muotoiluajattelun kansainvälisessä kehityksessä. Hänen mukaansa meillä ei vieläkään ole täysin ymmärretty, miten tärkeä rooli muotoilulla on liiketoiminnan strategisessa kehittämisessä. Teollisuudelta ja yrityksiltä on puuttunut kiinnostusta tähän. Viimeisten kolmen vuoden aikana design on muualla maailmassa otettu laaja-alaisesti johtoryhmien agendalle. USA:ssa useat johtavat yritykset ovat jo palkanneet Chief Design Officerin (CDO).

IBM on loistava esimerkki muotoilun laajamittaisesta strategisesta hyödyntämisestä. Siellä on aina ymmärretty, että muotoilu on yksi yrityksen strategisista ydintoiminnoista. Aluksi muotoiltiin tuotteita, sitten käyttöliittymiä ja palveluita ja nyt liiketoimintoja. IBM:lle aikanaan työskennellyt maailmankuulu graafinen suunnittelija Paul Rand (1914–1996) oli aikansa edelläkävijä kokonaisvaltaisen muotoiluajattelun ymmärtämisessä. Rand aloitti IBM:llä jo 1950-luvulla. Nykyisin IBM:llä on useita muotoilutoimistoja ympäri maailmaa ja sen tavoitteena on työllistää yli 1 000 muotoilijaa. Sen lisäksi yrityksen koko johtajisto koulutetaan luovaan ongelmanratkaisuun ja muotoilun strategisen merkityksen ymmärtämiseen. Muotoilun strateginen käyttö tarjoaa kolme kilpailuetua ylitse muiden: käyttäjälähtöisen tuote- ja palvelufokuksen, tulevaisuuden ennakoinnin ja ymmärtämisen sekä empaattisen asiakas- ja yrityskulttuurin.

 

Muotoilussa on valtava voimavara luovaan ongelmanratkaisuun

 

– Toivon IDBM-ohjelman olevan tulevaisuudessa yhä useammille opiskelijoille avoin. Ohjelma on ennen ollut vähän kuin klubi, mutta nyt toivon, että siitä tulisi enemmänkin monilahjakkuuksien kollektiivi. Mitä useampi ymmärtää, mistä design-ajattelussa on kyse, sitä parempi. Opiskelija-aines on meillä perinteisesti ollut tasokasta ja opiskelijoita on yhdistänyt aito kiinnostus design-ajattelun soveltamiseen. Luovuus, kompleksisten ongelmien ratkaisu ja kriittinen ajattelu ovat tulevaisuuden työntekijöiden tärkeimpiä taitoja ja juuri nämä ovat muotoiluajattelun oppimisen ytimessä. Myös tiimityöskentelytaitoihin IDBM valmentaa todella hyvin. Yritän saada nuoret ymmärtämään, mikä voimavara muotoilussa on kaikenlaiseen luovaan ongelmanratkaisuun, Stenros kertoo tavoitteistaan IDBM-ohjelman johtajana.

– Opetusohjelmaan tulee jatkossa suurempi painotus erityisesti designstrategiaan, lisäksi muotoiluopiskelijat tarvitsevat nykyistä enemmän bisneksen perusopintoja. Hyvä yleissivistys auttaa kaikessa, niin myös monialaisissa ryhmätyötehtävissä. Tärkeää on tunnistaa, mitä taitoja työelämässä tarvitaan 10 vuoden kuluttua, ja tätä yritämme kartoittaa nyt kevään aikana järjestettävässä sisällöllisessä workshopissa. Ilokseni design-ajattelu on myös Aallon uuden strategian ytimessä ja meidän tehtävämme on miettiä, miten rakennamme IDBM:n strategian mukaiseksi, Stenros sanoo.

Anne Stenrosia tuskin voi haastatella ilman, että puhutaan vähän myös muutama vuosi sitten hänen ja muutaman kollegansa perustamasta Women in Tech -verkostosta. Sen ensisijaisena tavoitteena on kannustaa lisää nuoria naisia opiskelemaan matematiikkaa ja teknologiaa sekä työskentelemään alan yrityksissä. Verkottumalla yli rajojen naiset kasvattavat yhdessä vaikuttamista. Teknologiateollisuus ry koordinoi toimintaa yhdessä jäsenyritysten ja muiden kumppaneiden kanssa. Women in Tech juhlii näyttävästi 100-vuotiasta Suomea ensi vuoden lokakuussa järjestämällä juhlafoorumin.

Lisätietoja:
idbm.aalto.fi

 

IDBM-ohjelman voi opiskella joko kahden vuoden kokoaikaisena maisteriohjelmana tai vaihtoehtoisesti siitä voi opiskella kahden lukukauden kestävät sivuaineopinnot. Opintojen keskiössä on yhden lukuvuoden kestävä projekti, jossa monitieteiset tiimit tekevät projektityön jollekin teollisuuden yritykselle. Opintoihin sisältyy kursseja muotoilun ja luovuuden johtamisesta, liiketoimintamallien kehityksestä, innovaatiojohtamisesta sekä design-liiketoiminnan kehityksestä ja johtamisesta. IDBM-ohjelmassa opiskelee tällä hetkellä 45 opiskelijaa, joista 15 opiskelee kauppatieteitä, 15 tekniikan alaa ja 15 taiteita ja tämän lisäksi ovat sivuaineopiskelijat. Hakuaika IDBM-ohjelman sivuaineopintoihin päättyy 15.5.