Strategia on yhä enemmän kaikkien asia

Mitä tutkit ja miksi?

Olen johtamisen professori, mutta identiteetiltäni vahvasti yhteiskuntatieteilijä ja organisaatiotutkija, ja niillä linsseillä tarkastelen strategiakysymyksiä, käytäntöjä ja prosesseja. Arkikielellä työni on strategisen johtamisen tutkimusta; päätöksenteon ja sen seurausten analysointia eri näkökulmista.

Olen erityisen kiinnostunut kielestä, koska maailmamme rakentuu nimenomaan sen kautta. Kieli on keskeisessä asemassa organisaatioiden synnyssä, teoissa ja identiteetissä, eikä strategiatyötä olisi olemassakaan ilman sanoja, lauseita, sloganeita ja metaforia.

Ihmisten mielissä ja mediassa päätöksenteko elää vielä ylirationaalisena prosessina, jossa asiat tapahtuvat ison, ylhäällä tehdyn päätöksen vaikutuksesta. Tämä piti ehkä paikkansa isojen, hierarkkisten teollisuusyritysten aikakaudella, joissa johdon ja toimihenkilöiden lisäksi työskenteli tuhansia ihmisiä operatiivisissa tehtävissä. Nyt tilanne on uusi: yhä useammassa yrityksessä työntekijöitä on vain kourallinen, mikä tarkoittaa, että kaikkien teot ja päätökset vaikuttavat hirveästi yrityksen menestymiseen. Tämä tietenkin korostaa strategian merkitystä entisestään; siitä tulee yhä enemmän kaikkien asia.

Miten päädyit tutkijaksi?

Olen aina ollut halunnut tarkastella ja pohtia asioita ja löytää uutta, ja siihen tämä ammatti antaa hyvän mahdollisuuden. Minulla on vankka Aalto-tausta: tein tutkinnot sekä TKK:n tuotantotalouden laitoksella että täällä Kauppiksella, jossa myös väittelin tohtoriksi. Ja tänne myös palasin, yli kymmenen vuoden tauon jälkeen.

Vaikka ammatinvalinta oli helppo, uralla eteneminen on minusta usein vähän kuin ajautumista. Meneillään voi olla kymmenen kiinnostavaa juttua, joista yksi on muita lupaavampi, ja sen kanssa sitten lähdetään eteenpäin.

Mitkä ovat olleet urasi kohokohdat?

Arkisessa työssä julkaisut ovat niitä kohokohtia; ne ovat päiviä, viikkoja ja kuukausia rytmittävää konkretiaa. Isommista jutuista väittely oli tietenkin tärkeä, sekä siihen valmistautuminen, että sen jälkeen koittanut vapaus keskittyä tutkimuksessa juuri minua kiinnostaviin asioihin. Kielen merkityksen ymmärtäminen jatko-opiskelun alkuaikoina oli työni kannalta mullistava juttu: se vahvisti yhteiskuntatieteilijän identiteettiäni ja kannusti tarkastelemaan johtamisen kysymyksiä uudenlaisesta näkövinkkelistä.

Mikä on tutkijan tärkein ominaisuus?

Hyvä tutkija on samaan aikaan idearikas ja kriittinen. Kriittisyys ei tarkoita änkyräasennetta, vaan halua haastaa vallalla olevia käsityksiä.

Tukea ja neuvoja antavien ihmisten verkosto auttaa uralla etenemisessä. Onneakin tarvitaan joskus, sekä pitkäjänteisyyttä, koska tutkimusprosessit ovat usein vuosien mittaisia.

Mitä odotat tulevaisuudelta?

Haluan viedä strategiaprosesseihin ja -käytäntöihin liittyviä tutkimuksia eteenpäin, sekä Aallossa että yhteistyössä muiden tahojen kanssa. Yksi tärkeistä teemoista on osallistumisen korostaminen. Kun strategia tehdään johtovetoisesti, vaarana on, ettei kukaan muu koe sitä omakseen – eikä myöskään sitten toimi sen mukaan.

Toinen kiinnostava teema liittyy organisaatioiden toimintaympäristön mediatisoitumiseen. Sosiaalisen median ansiosta organisaatioilla on mahdollisuus ja pakkokin viestiä uudella tavalla, mikä lisää kielen merkitystä – eikä aina ole organisaatioille helppoa.

Lue lisää Eero Vaarasta Aalto Peoplesta.

Eero Vaara ja muut Aalto-yliopiston uudet vakinaistetut professorit kertovat tutkimuksestaan monialaisessa iltapäivässä 19. tammikuuta klo 14. Tervetuloa! Lisätietoja tapahtumasta täältä.